Kouluhan vois toki mennä paremmin, mä oon harkinnu keskeyttämisen hakemista, mut vitut. Mä yritän parhaani, muistakaa se. Ja hauskin täs on se, et musta ei tuukkaan ajoneuvoasentajaa, musta tulee autovitunpeltiseppä. Ja mä sain kuulla sen tokana päivänä (ekan päivän olin nätisti hukassa) 20 minuutin istumisen jälkeen. "Syy miks teistä ei tuukkaan ajoneuvoasentajia, vaan autopeltiseppiä...", anteeks mikä oli? No mä tyydyin mun kohtaloon, jokseenkin. Motivaatiota lisää se, että matikasta 2/3 kurssia suoritettu, ja ATK suoritettu. Pitäis viel toi äidinkieli ja englanti selvittää. Liikunta, terveystieto ja taide & kultturri -> vapautus. Syy; mä oon nii vitun vanha kalkkis, et mun ei tartte niissä käydä. Vanha. Joo ikäloppu. Oon luokan ainoo tyttö. Onkohan muuta koulusta ? Ei semmosta, mikä kuuluis tänne.
Ryypiskely; ei mul oo aikaa. Mä haluun viettää kaiken mahdollisen vapaa-aikani mun ystävien kanssa, ja viikonloput mun rakkaan mieheni kanssa. Millon mä siis ryyppään? Koulun jälkeen, juu ! Ei. Enkä mä oikeestaa nauti niin paljoo siit olosta enää. Pistää miettimään et mitä mä oon sil hakenu ? Sehä on iha kauheeta. Eilen mä olin juomassa joo. Ja voin sanoo et olo ei oo mikään parhain. Ja mitä hauskaa siin on ollu ku ei muista mitään? Kyllä mä jotain muistan, aika hyvin. Mut se et mulle tulee aamusti joku ihan random viesti, ni pistää miettimää. Miksi piti ? Mä puhun aina et "mun täytyy päästä irrottautumaan todellisuudesta". Mä irrottaudun nykyään hyvällä seuralla, ja sillä että mä tiiän, et pääsen mun rakkaani kainaloon. Se siitä.
Ja mun ystävät. Ne on ihan parhaita. Marien luokse voin tulla koska tahansa. Mun ei oo mikään pakko olla sekuntiikaa yksin, ellen mä ite haluu. Ja niit päivii on harvoin. Miks mä lahnaisin yksin kotona, jos mulla on mahdollisuus lahnata jonkun kanssa? Mä voin soittaa keskellä yötä ja itkeä. Mä voin tulla keskellä yötä heittelemään kiviä Marien ikkunaan jos en haluu olla kotona. Veera ja Mila; yks iso syy, miks oon miettiny tätä ryyppäämistäki. Ne on mun päivieni valo, Marie iltojen. Ja ootte te muutkin korvaamattomia. Enhän mä ois mitään ilman teitä.
Se parisuhde. Mä en oo katkera ittelleni. Mä oikeesti ansaitsen semmosen miehen joka jaksaa mua. Vaikka mä oon välillä se "oma ihana itteni", ni toi jaksaa mua silti. Se kestää sen, et mä saatan ihan yht'äkkiä vittuuntua ihan suunnattomasti, ja ku tuun röökiltä toteemaan: "mua itkettää", ni se ottaa mut kainaloon. Se kysyy mitä mä mietin. Sitä kiinnostaa mitä oon tehny, mitä mä teen, ja mitä mä aion tehdä. Ja se kiinnostaa sitä joka päivä, eikä vaan sillon ku sil on esim tylsää. Mä ite pelkään. Mua pelottaa suututtaa se. Ja ei, se ei ole mun tavoite. Mut mulla on kyllä syyni olla pelokas. Mut sisimmässäni mä tiiän, et mun ei todellakaan tartte pelätä. Tää on jotain ihan maailman parasta. Se asuu tampereella, se on ihan hyvä, mun mielestä. Onhan se aina paskaa nousta dösää ja lähtee takas poriin. Mut sit se on aina ihan helvetin hienoo, ku nousee porissa bussiin ja tiedostaa sen asian et enää 1,5 tuntii ni pääsee hautautumaan toisen syliin. Mä oon vaan niin onnellinen ettei mitään rajaa.
Sit jos vaikka niitä kuvia.
Se mun ihanuus <3
Käytii shoppailemassa ideaparkissa. Löysin kolme paitaa, perus mustat legginsit ja harmaat farkut.
On muuten outoo nykyää ostaa itelleen vaatteita. Housuissa menee L, Ginan paidoista ostan XL-kokoo. Ja nää on niiku sopivii mulle. Mä en ymmärrä. Minne ne kilot katoo?
Löysin myös takin, tosin tää oli Veeran kanssa hankittu. Makso 25e, ja tulee tarpeeseen.
Syy jatkaa eteenpäin <3
Ainii, olkapää kävi hukassa.
Tottakai mä toin milallekki tuliaisii ideaparkista. Tossa on maailman ihanin lapsi <3
Mulla menee hyvin.
~ VIIVIFANNY
