keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

- Tässä hetkessä on kaikki mitä tarvitaan, me voidaan tehdä ihan mitä halutaan

In your face; täs nyt kaks viikkoo oltu selvinpäin (yhtenä iltana join 4 kaljaa ja pari iltaa sitte join yhden kaljan). Hauskaa tulla siskon luokse katkoilemaan, koska mustahan ei tule koskaan A-klinikan potilasta ! Eikä tää selvinpäin oleminen oo ollu niin kamalaa, mitä mä aluks luulin. Oon voinu niin henkisestki ku fyysisestikki paljon paremmin.

Alotin tossa 30 päivän lankutus haasteen, ja pääsin minuuttiin asti, sit mun selkä oli yks ilta ihan vitun kipee, enkä tehny sitä. Ja eilen mul oli koko päivän iha ihme huimauskohtauksii, ni en ees uskaltanu tehä mitään. Ja sit oon joka ilta käyny lenkillä, paitsi eilen. Oon lainannu naapurin koiria ja kävelly joko 3km tai 5km lenkin. Tääl ku on aina niin vitusti häslinkii ku lapsii tulee ovista sisää, ja lapsii menee ovesta ulos, ni mä tartten sen vajaan tunnin ittelleni omaa aikaa. Yllättävän rentouttavaa kävellä tuol karkkilan koskee pitkin napit korvilla. Saa niitä omiaki ajatuksia vähä auki jnejne. 

Siruki tuli täällä käymää, ja mentii sit mummilaa. Eka syötii mummin tekemää lihakeittoa, sen jälkee lähettii rantaan kattomaa mummin soutuveneen kondis. Jos oisin ollu yksin liikkeessä, ni en kyllä ois välttämättä sen kyytiin lähteny.. Kyl se sit pysy pinnalla ja pysähdyttii jollekki laiturille, missä päästii sit Sirun kans uimaan. Hyi helvetti et oli kylmää vettä! Sit soudeltii takasi, laitettii notski tulille ja grillailtii makkaraa. Mummi laitto meille pedit "sviittiin", ja siel sit pelailtii korttii. Siru simahti jo vähä jälkee yhentoista, ja mä ennen kahtatoista. Aamulla mummi oli laittanu meille kivan aamiaisen ja lähti itte asioille. Pelailtii taas korttia ja koottiin kompostori. Ei ollu muuten mikää kauheen helppo homma. Sit ku mummi tuli, ni lähettii melkei samantien sit takasi Karkkilaan päin, pysättii Läyliäisis moikkaamas tätää ja serkkuja. Samana iltana lähettii taas noitten naapureitten koirien kans lenkille ja eksyttii.... 1,5h me siel metsäs samoiltii, ennenko löydettii asfalttitie. Oltiin sit hiukan kuolleita koko ilta. 

Tääl on ihan parhaat naapurit, mäki voin mennä ihan huoletta tohon pihalle jubailee Samin siskojen kans. Naureskelin yks päivä itekki, et muthan luokitellaan pian kans "Helsingintien piha-mummoiks". Ihan hyvin mut on otettu porukkaan mukaan, ja Johannaki ykspäivä vaa ilmotti: "sun täytyy muuttaa tänne.". Selkee.

Koht on juhannus. Me ainaki grillataa, en sit tiiä et tehääks me muuta :D. 7.7. aikasintaan mä palaan takasin poriin :)

Ei mul muuta ! Heippa ~ VIIVIFANNY