- isukille

I'm about to lose my mind, You've been gone for so long, I'm running out of time

Petri Kalevi Matikka 

s. 20.2.1965

k. 11.9.2012

En tiiä oonko unessa vai valveilla kun mä tätä kirjotan, ainoo mitä tiiän ,että sä lähit pois just sillon ku mä oisin sua enemmän tarttenu. Hiivit pois mun elämästä, ja nyt kaikki on nii helvetin mustaa ja harmaata. Sä annoit mulle elämän, ehkä nyt on mun vuoro auttaa sua, mut en voi muutaku kirjottaa sulle. En usko et sä tiedät mitä sä tarkotit mulle, olit enemmän ku ISÄ, olit paras ystävä, koska me oltii vähä niiku tiimi, TEAM MATIKKA.

"Matikat on vahvoja, ne pärjää aina, tuli ylä- tai alamäki, ni Matikat pärjää aina, ja sä oot Viivi Matikka, sä pärjäät, vaikkei aina siltä tunnukkaa" , noin sä aina mulle sanoit, ja nyt mä en oo enää yhtää varma et pärjäänkö mä, ilman sua isi. En voi enää soittaa sulle ja kertoo et sain oman kämpän, enkä voi soittaa sulle ja kysyy et mikä ois paras skumppa. En yksinkertasesti voi edelleenkää tehä muuta ku kirjottaa mun ajatuksii ylös, kai sä ne siellä jossai saat itelleski, siis nää mun ajatukset.

Mut isi, miks sä lähit pois ? Sun piti olla mun mentori, näyttää mulle se oikee tie, ja nyt täl hetkel must tuntuu et mä oon luisunu aika pahasti siltä oikeelta tieltä, tosi pahasti. Sun pitäis tulla ja tönästä mua niin että mä menisin taas siihe oikeesee suuntaa. Ja välillä musta tuntu et sä oot ainoo mitä mulla on, vaik mul on ihana ja rakastava perhe, mut en pysty kertoo niille asioita, niiku mä pystyin sulle, eikä ne kyllä ottais kaikkii mun juttui vakavissaan. 

Isi please, tuu takasin, tyttäres tarttee sua..

~VIIVIFANNY