keskiviikko 29. lokakuuta 2014

- Ja aplodit vaimenee aina aikanaan

Vituttaa, masentaa ja ahdistaa. Pitkästä aikaa ! Mun pitäis olla vähän vitun onneni kukkuloilla täl hetkel, ainaki loppujen lopuks.. Mut koittakaapa ite olla kun yhden tärkeän ihmisen näät tänään viimiseen kertaan pitkään aikaan ja toinen tärkee ihminen muuttaa nätisti parinsadan kilsan päähän perjantaina. Ei tuu kesää kuulkaas. Nii ja se hammas. Vastahan mä kävin hammaslääkärissa? No eiii, tottakai se pitää viel muutamaa otteeseen paikkaa päin helvettiä ennenku sille sit tehdään jotain. Koko viikonlopun se hammas tuntu ihan oudolta, sanoin Jasullekki et viitiskö se kattoo sitä hammasta, ja se sano et se näyttää ihan normaalilta paikatulta hampaalta. Sit viel ku tää tuntuis normaalilta paikatulta hampaalta ni hyvä ois. Ei mitää, eilen siihen sit jo särki, ei sillai ettenkö pystyis elää sen kivun kanssa, vaan sillain et purin alahuulta kokoajan, ettei se kauheesti kolahtelis noihin alahampaisiin. Eikä mitään kauheeta kipuu ollu. Mut jumalauta se kipu ku heräsin tänään ! En saanu hampaita yhteen millään, koko leuka oli ihan lukossa. No sit aamuröökin aikana se leukalukko aukes, ja hups hampaat kolahti yhteen. Sen jälkeen oonki koko päivän popsinu särkylääkkeitä säännöllisin väliajoin. Helvetin helvetti. Eikai muutako aamusti taas soitto jos sais uudestaa päivystysajan. Noi vois vaan suoraan repii ton koko hampaan helvettii! Tai tehdä ees sen juurihoidon. JOTAIN, etten enää ikinä joutuis tosta hampaasta kärsimään. Ja tiedän et nyt jos selviin juurihoidost hengissä, ni mä en pelkää hammaslääkärii enää ikinä. Paitsi ehkä sitte ku noita viisureita ruvetaan poistamaan.

Sain kämpän. 13.2.2014 lähtien mä oon Tamperelainen. Jennin kans just naurettii, et mitä siitäki tulee ku puhun ripauksen stadii, paljon poria ja loput tamperetta? Ei musta saa enää mitään selvää. Joo ja täs nyt voisin valaista ihmisiä! Mä en muuta Jasun takia. Onhan se suhteellisen iso syy siihen. Ja joo, jos Jasuu ei olis, ni en olis muuttanu just tampereelle. Todennäkösesti oisin laittanu ne hakemukset karkkilaan. Mutta niin, mä en muuta pelkästään Jasun takia. Mä muutan sen takia, että mä haluan päästää porista irti. Mä haluan vihdoinkin kasvaa aikuiseks! Ja kaikenlisäks mä haluun todistaa että musta on siihen! Ja sen, että mun sekoilut ei ole pelkästään musta kiinni, vaan myös siitä että missä mä asun. Facebookissa sanoin että mä en pysty kasvamaan aikuiseks just porissa, ja sain siihen sit kommenttia siitä etten mä voi pelkkää kaupunkia syyttää. En voikkaan, en tietenkään. Mut ei mulla ole porissa semmosta motivaatiota kasvaa aikuiseks. Varsinkaa nyt ku kaikki kaikkoo. Tiiän et tästä reilusta kolmesta kuukaudesta tulee suhteellisen kiirellistä aikaa. Tai ainakin oletan niin et moni haluu viettää mun kanssa mahdollisimman paljon aikaa? Mistä sitä tietää. Nii ja Tampereella on paremmat aikuiskoulutusmahdollisuudet ku porissa.

Kävin tänää sossussa. Perus joka kuukauden tapaaminen. Se heitti hyvän vitsin; "nii ku me ollaa puhuttu siitä katkosta, ni mä oon vieläkin sitä mieltä että sä voisit mennä sinne, mut sehän ei siis ois mikään kahden viikon porin katko, vaan puolenvuoden vieroitushoito esim Kankaanpään A-kodissa!". Miks mä lähtisin vierotukseen, ku oon nytki pystyny olee 2kk ilman sen kummempaa dokaamista? Eikä ees oo mielihaluja sillai niiku ennen. Tosin se sit ittekin lopussa sano: "jos tehdään niin et tammikuussa alennetaan perusosaa, jos et oo keksiny mitä teet, tai hakeutunu sinne vierotukseen...tosin miks mä tota enää ees tarjoon sulle ku musta tuntuu ettet suostu vaikka kuinka sua suostuttelisin". Suostuisin tottakai, jos oisin samassa jamassa mitä mä olin ennen karkkilaan menoa, ja karkkilan jälkeen. Ja sit se vaa stoppas yht'äkkii. Jasuun. Se mun pelastava enkeli, puspus 

Nii ja sit stressaa tää "et oo keksiny mitä teet".  Onhan mulla vaikka mitä ideoita! Mut se toteutus. Mä oon niin huono soittelemaan mihinkää kunnon työpaikkoihin: "No se on Viivi Matikka moi! Hei totaa, otattekste kelan tukemaan työkokeiluun ihmisiä? Niiku työmarkkinatuella. Te ette menetä muutakun aikaa mussa!". Eli soitan varmaankin sit vaan jonnekki työpajalle vaihteeks. No on siit se 2 vuotta kun oon sielläkin viimeks ollu. Sais vähän tätä rytmii kohdilleen. Täst tuu taas mitää et valvon siihe asti tyylii et Jasu pääsee töistä, ja nukun sit koko päivän tyylii. Tuun hulluks.

Ei mul muut!

~ VIIVIFANNY

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

- Ehkä pelkään pahinta, tai sit mä vaadin parasta

Istuskelin tänää bussissa, matkalla poriin. Ja siinä istuskellessani mietin paljonki asioita. Ja mä ajattelin osan niistä ajatuksista jakaa teillekin.

Suurinosa mun tutuista ei tykkää, että mä oon yhden henkilön kanssa tekemisissä. Eikä senkään tutut tykkää siitä, että se hengaa mun kanssa. Ja te varmaan kaikki tiiätte ketä mä tarkotan. Mut en silti sano nimeä. Mä oon oikeesti miettiny täs tosi paljon näit asioit. Me voidaan olla ystäviä, ja tekemisissä. Me ollaan molemmat aikuisia ihmisiä. Ja mä toivon, että te tutut jotka vastustatte tätä mun ja tän ko henkilön ystävyyttä, ymmärrätte, että se on kuitenkin ollu mun yks parhaimmista ystävistä jo jonkin aikaa, ja mä tuen sitä sillon kun se tukea tarvitsee. Ja mä haluan tehdä sen ! Mä en tee sitä pelkästään sen takia, että mä oon häneltä saanut tukea aina, vaan mä teen sen ihan vaan sen takia, että mä rakastan tätä ihmistä. Ja tuun aina rakastamaan. Ja okei joo, kyllähän mulle nyt vähän huono omatunto tulis, jos en tukis tätä ihmistä. Ja me molemmat ollaan oikeesti fiksuja ihmisiä, me vaan välillä saadaan ihan älyvapaita ideoita. Mut neki on nyt vähentyny. Johtuu siitä, ettei me olla oltu oikeestaa tekemisissä sillai millai ennen. Mut nyt se asia korjaantuu, haluun viettää tän ihmisen kanssa mahdollisimman paljon aikaa, vielä kun se on mahdollista. Moni ihminen ei tuu varmaan ikinä ymmärtämään mua tässä asiassa. Mut tiedän et te kaikki tekisitte saman. Miettikää ihmistä, joka on pohjimmiltaan ihan älyttömän ihana ihminen, joka ajattelee ekana kaikki muut ja sitten vasta itteensä. Ihmistä joka on saanu ihan liikaa paskaa niskaa viimisen puolen vuoden aikana. Ihmistä, jonka rinnalla omat ongelmat unohtuu, ja haluu vaa antaa kaikkensa sille. Ja ihmistä, joka pysyy aina teiän sydämessä. Te tekisitte saman. Jos ette, ni ootte harvinaisen sydämettömiä ihmisiä. Tänäänki istuin tän ihmisen luon monenmonta tuntia, eikä me mitää itkemällä avauduttu, me istuskeltii sohvalla, katteltii molemmat asuntoja, kuunneltii musiikkii ja höpistii ihan niitä näitä. Tää on sitä ystävyyttä.

Mä kirjotin taas vaihteeks ihan ylipitkän stoorin tähän kohtaan. Mut se meni jo niin loukkaavaks joitakin ihmisiä kohtaan, etten mä sitä halunnu sit tähän enää kirjottaa, että tää pysyy julkaisukelpoisena tekstinä. Mua ahdistaa. Mä haluun pois porista. Kaikki lähtee taas jonnekki. Yks muutti keskustaan ja toinen kokonaa pois porista. Millon mä pääsen pois täältä? Kaveri just sano: "Se on viivi hyvä ettei sul oo niit luottotietoja, sun ei ikinä tartte muuttaa pois porista!". Mut ku mä haluun pois täältä! Tiedän et nyt ku toi yks hiippari muuttaa tost pois, ni mä todennäkösesti sulkeudun vaa kuoreeni, ja hengaan 24/7 yksin kotona. Kamalaa. Jos hyvä tuuri käy, ni en kyl kauaa täs joudu asumaan. Mutta joo, mun parisuhde on vieläkin ihana! Ei muuta.

ps, otsikko ei liity mitenkään mihinkään näköjään
~VIIVIFANNY